Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
[640x479] [2288x1712]
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas toimi Verlassa n. 30 km Kouvolasta pohjoiseen Jaalan ja Valkealan kuntien rajalla(nykyään osa Kouvolaa) Pohjois-Kymenlaaksossa 1882-1964. Kuvassa vas. pahvin kuivaamo ja oik. taaempana itse hiomo ja tehtaan puoli. Tehtaalla valmistettiin siis pahvia sekä puuhioketta, jota myytiin muille tehtaille paperin raaka-aineeksi. Paperia ei Verlassa koskaan tehty.
Viewed: 2587 times.

[640x479] [2288x1712]
Verlan ensimmäinen puuhiomo oli Suomen ensimmäisessä puuhiomoiden perustamisaallossa mukana: se sai alkunsa jo 1872. Taloudellisten ongelmien, kuljetusvaikeuksien ja lopulta tulipalon myötä se joutui kuitenkin lopettamaan toimintansa jo muutaman vuoden kuluttua. Samalle paikalle rakennettiin kuitenkin myöhemmin kuvassa näkyvä uusi Werlan puuhiomo ja pahvitehdas. Oikealla pahvinkuivaamo, vasemmalla varastorakennus.
Viewed: 2019 times.

[640x479] [1785x1336]
Tehdasrakennukset olivat alunperin puisia, mutta tulipalon tuhottua kuivaamon rakennettiin ne paloturvallisemmin ja komeammin tiilestä. Kuivaamon päädyssä (kuvassa) näkyy rakennusvuosi 1893.
Viewed: 1863 times.

[640x479] [2288x1712]
Verlan tehtaan arkkitehtuurista vastasi viipurilainen arkkitehti Eduard Dippell. Tyypillisiä ovat mm. kuvassa näkyvät kattoratsastajat ja tiiliornamentiikka. Rakennus on vuodelta 1895, mutta kuvassa näkyvä pääty tuhoutui tulipalossa 1950-luvulla ja on siksi uusimisen jäljiltä uudempaa tiiltä.
Viewed: 1768 times.

[640x479] [2288x1712]
Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan ympärille kasvoi tehdaskylä, jonka keskus oli isännöitsijänrakennus eli nk, Patruunan pytinki. Pytingin torniosan alaosassa toimi myös tehtaan konttori. Etualalla vesi virtaa koskeen, josta tehdas sai käyttövoimansa.
Viewed: 2185 times.

[640x479] [2288x1712]
Koski, josta tehdas ja myllyt saavat voimansa (koskessa on nykyisin kaksi voimalaitosta). Oikealla nk. patruunan pytinki eli tehtaan isännöitsijänrakennus.
Viewed: 1940 times.

[640x479] [2288x1712]
Tehtaan isännöitsijän rakennus eli nk. patruunan pytinki. Oikealla näkyy työväen asuintalon nurkkaa. Työväen asuintalot olivat punaisia, virkailijoiden vaaleita.
Viewed: 1645 times.

[640x479] [2288x1712]
Tehdasyhdyskunta tarvitsee kokoontumistiloja. Kuvassa Verlan seuratalo, jonka tehdasyhtiö rakensi pian sisällissodan jälkeen 1919. Harrastuskäytössä rakennus oli kuitenkin vain viitisen vuotta, minkä jälkeen se muutettiin asuinkäyttöön - asunnoista oli pula ja ilmeisesti työväki suhtautui vähän nihkeäsi porvarishenkiseen harrastustoimintaan. Työväenyhdistyksen nuoret eivät nimittäin saaneet käyttää seurataloa omaan toimintaansa. 1940-luvun lopulla yhdyskuntaan rakennettiin lisää asuinrakennuksia, jolloin seuratalo palautettiin alkuperäiseen käyttöönsä: yhdistystoiminnan lisäksi siellä pidettiin tansseja, häitä ja muita juhlia, teatteri- ja elokuvaesityksiä jne.
Viewed: 1619 times.

[640x479] [2288x1712]
Tehdasyhdyskunnassa arkkitehtuuri kertoo hierarkiasta: tehtaan omistamissa asunnoissa vaaleat kuuluivat virkailijoille, punaiset tehtaan työväelle.
Viewed: 1627 times.

[640x479] [2288x1712]
Tehdas tarjosi osalle työntekijöistään asunnon alunperin työsuhde-etuna ilmaiseksi ja myöhemmin hyvin edullisesti. Tehtaan asunto ei kuitenkaan ollut oma ja noin puolet Verlan tehtaan työntekijöistä asui omissa mökeissään. Näistä osa oli perinteisesti puna- ja/tai keltamullalla maalattuja, mutta II maailmansodan jälkeen nähtiin vähitellen jo muitakin värejä.
Viewed: 1719 times.